entä jos jättäytyiskin Sallimuksen varaan?

jos päästäis irti alaselän jännityksestä ja antautuis tuulen vietäväksi?

luottais siihen, että elämä kantaa? 

kun jonkinasteisen sattuman tai johdatuksen alaisia nämä kaikki elämäni hyvät asiat taitavat olla. ihmeitä kaikki tyynni, joita ei voi ihan tajuta. loogista toimintaa, jota ei silti oikein osaa selittää.

että jos sitä vain uskois, että hyvä korjaa satoa ja minullekin käy vielä hyvin, minulle, meille kaikille, juuri nyt, koko ajan.

tarviiko lentämiseen siipiä? ehkä riittää, jos muistaa hengittää.