miksi tämän blogin nimi on erisfääri? alun perin siksi, että tämän blogin piti perustua Färsaaren matkaajan huomioihin ja yhteydenpitoon koto-Suomeen. enhän mä siinä onnistunut, vaan itse sivut saivat muotonsa monta kuukautta itse matkan jälkeen. yleensä ottaenhan mä olen aina vähän myöhässä kaikista ilmiöistä ja se on mulle ihan ookoo. on aina ihmisiä sitten neuvomassa eikä mitään tartte paljon tehä ite. syynä kai rämpimisen minimointi tai laiskuus, erilaiset pelkotilat muuttuvaa maailmankaikkeutta kohtaan. mutta suurin syy tälle nimelle on se ilmeisin, olemiseni maailmankaikkeuden rajalla, siinä, missä todellisuuksia on monta ja niitä on kiva vaihdella, samaan tapaan kuin pukeutua erilaisiin kolttuihin. kaikkein ihaninta on se, kun maailmat yhdistyvät. eri sfäärit kietoutuvat hetkiseksi toisiinsa eivätkä törmää, vaan liukuvat toisiinsa sisäkkäin, kohtaavat hetken ja jatkavat matkaansa taas eri olevaisuudessaan. eilen kaksi todellisuutta kohtasivat kekkereillä. Ulpukkainen tuli Virosta käymään ja pukeuduimme noitamummo Anelmaksi ja Unelmaksi ja huiskaisimme lukioaikaisten ystävieni Synkille syntymäpäiväjuhlille. savoksi huasteleva Unelma sulautui joukkoon kuin rapu kylpyveteen ja itse sain keskittyä keikistelemään Anelmana ja puhumaan pötyä kaikille tahoille, olemaan itse eri sfäärissä kuin arjessa. lukioikäisenä teimme ystäväni Sinimarjan kanssa monologin kahdelle, Maritza Nunezin (en enää muista oikeaa kirjoitusasua) Pimeyden valossa. siinä sanottiin muun muassa "...mutta kaupungin todellisuus on toinen." nautin siitä nyt. todellisuus on toinen joka hetki, joka päivä, enkä minä ole aina sama. eri sfäärit ovat siunaus, tae sille, ettei elämästä tule koskaan tylsää.