olen kipeä. se ei ole ihme. lomalla kaikki tapaamani henkilöt olivat, olivat olleet tai olivat tulossa kipeiksi.

siispä nyt on minun vuoroni.

ihme liittyy tietokoneisiin.

soilikkini kuoli viime kesänä Islannissa yllättäen, ei suostunut toimimaan lainkaan. eikä koto-Suomessa, kun yritin.

tänään, räkäisenä ja itkettyäni elämääni suunnilleen viiteen asti, raivottuani puhelimessa ja loppujen lopuksi raivattuani osan kaaosta, päätin vaan kokeilla, joskopa.

ja sehän kyllä.

on se edelleen rikki, mutta se suostui käynnistymään ja antoi kopioida tiedostot. että silleen. kevät tulee.