minuun iski loman jälkeinen stressi.
tiedättehän sen, missä ensin tarkoituksenmukaisesti löhötään sohvalla ja yritetään hukuttaa stressaavat asiat mukavan turhiin ja muistamista turruttaviin telkkaohjelmiin. sitten tulee loman loppu ja stressi upottaa hampaansa syvälle lihaan, niin että katuu sitä, että lomaili. olisihan pitänyt mieluummin olla tehokas ja hyvä.

luin ystäväni blogista elämänuskoisen kirjoituksen tästä tulevasta vuodesta.
siihen oli luokiteltu erilaisia toiveita ja tavoitteita, kuten

 Nukkumisen vuosi, Soittamisen vuosi ja sillä tavalla. mukavasti ja järkevästi ja ihanan rauhaisasti.

mulle tuli semmo olo, että äääääk, mää olen valinnut ihan vääriä verbejä tälle vuodelle. Stressaamisen, Hirmuisen hermoilemisen ja Valmistumisen vuosi.
pelottaa levyn teko, pääsykokeet, valmistuminen ja sitä varten suoritettavat näytöt

mutta. kelelee

kaipa tämä voi olla muutakin. ehkä se, mitä saa, riippuu siitä miten katsoo asioita ja elämätä.
siispä muotoilenkin asiat uudestaan.

Hengittämisen vuosi
haluan hengittää enemmän, kokonaisemmin, vaikka kuinka sattuisi. haluan tuntea mahan, selän, rintakehän, kylkien, hartioiden, polvien, pyllyn ja vaikka kantapäidenkin elävän mukana siinä, mikä koskettaa meissä syvintä. elämän aaltoliike elää meissä ja se on minusta kaunista.

Hellittämisen vuosi
haluan hellittää hetkeksi, edes hetkeksi, silloin kun vain voin, niin usein kuin vain voin. maltan. uskallan.
tämä vaatii paljon rohkeutta ja siihen liittyy myös

Kieltäytymisen vuosi
aion osata sanoa EI, en taho, en jaksa, en aio, en tiijä, en haluu, en voi, en ymmärrä
olisihan se ihanaa, että kieltäymys tarkoittaisi myös herkuttelun lopettamista, mutta ehkei se kuitenkaan täysin sovi sen kanssa yhteen, että on

Hellimisen vuosi
tahdon muistaa, että olen sopivassa suhteessa henkeä ja lihaa, eli kokonainen ihminen, eli särkyvä ja tarvitseva, eli suklaalla paikattava ja hieronnalla eheytyvä
lisäksi tykkään kun saa helliä toista ihmistä, läheistään, koska on

Läheisyyden vuosi
haluaisin riskeerata itseni ja heittäytyä välittämään, avaamaan sisukseni, murtumaan vaikka, ettei olisi niin yksin tässä, omassa kehossaan ja ihmisten keskellä

Kuuntelemisen vuosi
koska mitään muuta taitoa en suuremmin kaipaa. kun osaa kuunnella itseään, voi hengittää. kun osaa kuunnella toista, osaa olla lähellä. kun osaa kuunnella itseä ja toista, tekee musiikkia, jolla on merkitystä.
kuuntelemista tahtoisin oppia, sen vuoksi kiperäksi kaksikoksi voisin ennustaa tulevan

Oppimisen vuosi
se on väistämättä edessä, koska olen aina alussa, jatkuvasti kesken ja sen hyväksymisen opettelussa, elämän sietämisen opettelussa, ei voi muuta kuin oppia
haluan myös oppia ihan konkreettisia asioita, kuten laulamista ja soittamista ja stressinsietokykyä

ja

Muutoksen vuosi
koska en tiedä, missä majailen ja makaan tänä vuonna, tänä syksynä. huominenkaan ei ole varma. uskaltaisinpa heittäytyä muutoksen kouriin, elämän syvään syliin, vailla pelkoa.