tänään olen miettinyt omaa itseäni paljon. tai olen minä pidempäänkin miettinyt. pitkään.

viime päivinä olen ymmärtänyt olevani raukka ja tekopyhä. lisäksi ideaalini ovat liian suuria kenenkään kantaa kevyesti. liian raskaita kai. olen myös ymmärtänyt, että läheisimmät ihmisemme ovat meille niitä, jotka opastavat tiellämme kohti itseämme ja totuutta, jos sellaista onkaan. ehkä se on vain niin suuri, ettei se suostu olemaan joka hetki sama, tai muutenkaan suostu ihmisen ymmärryksen kokoiseksi. ehkä hämmennys, hämmästys, epävarmuus ovat ainoita oikeita tapoja olla olemassa, elämän jatkuvassa pyörityksessä. kaikki virtaa. sameatkin vedet

kaikkihan liittyy laulamiseen ja paras opettajani sai minut kerran ymmärtämään, että hankaluudet ovat lahjoja, sillä ne vievät meitä eteenpäin. miksei sama olisi ihmissuhteissa? tärkeimpämme halkovat meihin niin kipeitä haavoja, että meidän on pakko nähdä niiden juureen saakka. siksi alustavasti kiitän tästä kipeimmästä, sillä se vie minut itseni ytimeen. minun on mahdollista kuitenkin kasvaa, sillä minä olen kuin puu, vaikken sitä ymmärräkään.

inhimillisen ymmärtäminen on minulle vaikeaa, sillä olen sitoutunut itseäni parempiin ideoihin. se tekee minusta vaikean ihmisen itselleni ja muille. pelkään olevani yksinäinen tästä iäisyyteen, jos en opi olemaan ihmisen kokoinen. kun minä haluaisin olla enemmän kuin itseni, koska uskon ihmisten pystyvän myös siihen, olemaan parempia kuin ovatkaan, sillä julmuuteen ja kaikkeen tähän ihmisten väliseen pahuuteen en haluaisi jatkuvasti osallistua. uskon parempaan maailmaan ja ihmisten kykyyn ylittää itsensä ja olla ns. hyviä. mutta mitä sillä on väliä, jos en ymmärrä rajoittuneisuutta, inhimillisyyttä, erehdystä?jos en rakasta niitä?

ja enkö samaan aikaan todista enemmän ihmisyydestäni kuin ideaaleistani, kun en osaa elää todeksi hyvyyttä. tai halua. tai pysty.

tänään muistin unen ja olemisen lomassa pirstaleita Kahlil Gibranin ajatuksesta. tässä se on.

Kuinka voi sydämesi avautua ellei se säry?

Alan ehkä kasvaa olemaan kiitollisempi kysymyksistä kuin vastauksista. Hetkellisesti ainakin.