tämän blogin piti ilmestyä jo kauan sitten. nimensä se on saanut Färsaarilta.

uskomatonta, että taistelut on vihdoin taisteltu, koodikieli taivuteltu palvelemaan tarkoitusperiäni. (enää pitäisi tietää mitä ne ovat, kun olen jo palannut muilta mailta vierahilta.)
 
mutta syntynyt on mokoma, heisin toimiessa etäkätilönä. kiitos kovin!

syntyi tänään muutakin.

sävelsin bassolle ja jouhikolle, mukaan tahtoi itkuvirren alku ja kuulkaas.
ensimmäisen kerran sävelsin minut.
kamalan yksinkertaisen ja mahtipontisen.
bassokuvio veivaa päättäväisen surumielisesti yhtä ja samaa, jouhikko mäikää kaihossa koukkaillen ja ääni itkee muutoksen tuskallisuutta. luopumisen vaikeutta. pientä kuolemaa.

en tiedä miten lopettaisin kappaleen.
tai eläisin elämäni.
niitä kahta tässä pohtiessa sitten.