mikä on pieni, punainen ja hikinen?

se vois olla lapsuuteni idoli Kirka juoksemassa ohitseni Töölönlahdella, mutta nykyään se onkin minä pyörän selässä.
mä olen siitä merkillinen henkilö, että eksymisvaraa pitää ilmeisesti varata matkaan kuin matkaan puoli tuntia, oli kilometrimäärä sitten mikä tahansa.
tänään ajoin kaksi kertaa pyörällä, vähän päälle kolmen kilsan lenkin ja sitten vähän päälle tusinan. arvioitu aika ylittyi maagisella puolituntisella kummassakin tapauksessa kun höhhelöin pitkin maita ja mantuja. joillekin on luotu suuntavaisto, toisille apinanraivo.
arvannette, kumpi keino käytössäni on...

tällä taidolla olen tänään myöskin pestä jyystänyt sukulaisteni piha-aitaa. se ei ole enää musta tai vihreä vaan valkoinen. nyt olen niin maailman väsynein ihminen, että taidan mennä pakkaamaan juhannusta varten. sänky kyllä viekoittelee viereensä, en tiedä mihin mastoon itseni tuon seireenin laululta sitoisin.

loin muuten uuden kategorian pyöriviä asioita ajatellen.