ostin tänään Aaro Hellaakosken runokokoelman, koska elämä haisee, mutta stokkakortilla saa runoista 20 prossaa alea.

En halua velkaa sulta
mun niskani painajaks.
Sua halveksin liioin. Ja maksan,
tuo maksoipa mitä maks.

Ma vaikka jalkani sahaan.
Sen lihana torilla myön.
Mut kilahtavan kullan
sun kouraasi rentona lyön.

Tämä, jos mikä, on punkkia ja rähinää. Tää mies elää ja on ylpee ja mäkin tahdon olla.