yritän jotenkin nostella itseäni täältä rään syvistä syövereistä tekemällä listan tämän sairauden aikana toimitetuista teoista. 

erlend loen Supernaiivi on kyllä hyvä kirja, mutta olen tehnyt listoja jo ennen sitä.

 

olen oppinut

- että poskiontelontulehduksessa ei kannata yrittää keinua, vaikka tahtoisikin tavoitella lapsuuden vapautta. se vain sattuu päähän.

- räkää kehittyy uskomattoman paljon ja huolimatta erivärisistä ruoista ja pupuneidin pääsiäisrakeiden atsovärien kirjosta, se on aina suunnilleen saman väristä

- tohtori Watsonilla oli VAIMO, vaikka olen koko ajan kuvitellut, että hän ja Sherlock olivat rakastavaisia (mikä ei tietenkään sulje vaihtoehtoa pois, mutta Watsonin hienon luonteen tuntien, tuskin ainakaan samaan aikaan)

 

olen lukenut mm. seuraavat kirjat:

- Erlend Loen Muleum (helppo, hauska, osin koskettava)

- Anssi Kelan Kesä Kalevi Sorsan kanssa (edelliset, tosin jotenkin vielä enemmän koskettava)

- Linda Jakobsonin Murtuva muuri (sai epäilemään kiinalaisia entistä enemmän)

- Sherlock Holmesin koottuja tarinoita alkuperäiskielellä (kerrassaan mainioita!)

 

olen katsonut mm. seuraavat elokuvat:

- Ammutaanhan hevosiakin? (järkyttävä, vavisuttava, ahdistava, tärkeä)

- Monsoon wedding (onnellinen, kaunis)

- The Country Girl (hienoa näyttelijäntyötä)

- The Matchmaker (aivot narikkaan)

- Lieksa! (hienoja kuvia)

 

kirjoittanut esittelyn itsestäni englanniksi, saanut kivoja vieraita (kun luulin jo olevani terveehkö), vetänyt yhden levyjulkkarikeikan harjoituksineen, käynyt kuvattavana fereshissä, perustanut myspacen, luukuttanut Maari Kallbergin upeata levyä Joikuja Karjalasta, kuunneskellut kummallisia alkuperäisäänityksiä eri maista ja suomalaista iskelmää viime vuosisadan alkupäästä, oppinut lyömäsoittimista, koostanut ja pitänyt niistä esitelmän, laittanut herneenversot kasvamaan, koukuttunut faatsebuukkiin, niistänyt n. 80 nenäliinaa ja heittänyt niillä koreja roskikseen, katsellut vanhoja osaston dokumentteja ja iki-turson esityksiä dvd:ltä ja ennen kaikkea maannut sängyssä tuntikausia torkkuen, torkkuen.

 

tekemättömät työt ja infernaalinen väsymys painavat mieltä. toivon, että jossain vaiheessa tämä helpottaa. tavallaan kun tätä listaa katsoo, tuntuu että husaamisessa olisi syy tähän taudin jatkumiseen, mutta kun ottaa huomioon, että tämä kaikki on tehty kolmen VIIKON aikana, ei se tunnu paljolta tekemiseltä.